Luomuko luksusta?

En aiemmin pitänyt blogin kirjoittamista tarpeellisena, mutta jokin aika sitten sain yhteydenoton, jonka jälkeen muutin mieleni. Tuomas Kyrön legendaariseksi muodostunutta hahmoa mukaillen: kyllä minä niin mieleni pahoitin ja uneni menetin, kun eräänä yönä  kahdentoista lyöntien jälkeen Facebookiin kilahti viesti, jonka koin hyvin epäoikeudenmukaiseksi. 

Kirjoittaja oli sitä mieltä, että kauppamme hinnat ovat niin edullisia, että jotain riistetään, luontoa ja työntekijöitä ainakin. Hän epäilikin koko kaupan olevan sepitettyä satua. 

Turhaan pahoitin mieleni. Ymmärsin että vaikka mielestäni olimme kertoneet melko perusteellisesti myymiemme tuotteiden taustasta, pitää puhua enemmän siitä, mistä tuotteen hinta muodostuu. 

Lienee selvää, että kehittyvissä maissa tuotantokustannukset ovat huomattavasti halvemmat kuin länsimaissa. Yleinen hintataso on alhaisempi kuin länsimaissa. Kustannukset ovat edullisemmat silti, vaikka kyseessä on luomutuote ja vaikka työntekijöille maksetaan palkkaa, jolla tulee toimeen ja vaikka tuotantomenetelmiin on investoitu tavanomaista enemmän. Viljelijöiden ja työntekijöiden saamaa osuutta tuotosta voisi varmaan kasvattaakin, mutta luotan sertifikaattien myöntäjiin ja uskon, että palkka on kohtuullinen.   

Tuotteen hintaan vaikuttavat tietysti muutkin kulut kuin valmistukseen liittyvät, esimerkiksi kuljetukset, tilavuokrat, vakuutukset, mainostaminen, mutta sama koskee myös tavanomaisia tuotteita, eli se ei selitä luomutuotteiden usein niitä huomattavasti korkeampaa hintaa.

Tietenkin myös eettisten ja ekologisten tuotteiden myynti on bisnestä. Ja luonnonmukaisuus kuorruttaa katteen luomulisällä. Moni haluaa osansa luomun ja eettisyyden imagosta, sellaisetkin tahot, jotka eivät luo tuotteelle mitään lisäarvoa. Eri asia on, jos vaatteet ommellaan Suomessa tai design tilataan tunnetulta suunnittelijalta. Myyjän tuotteesta saaman katteen ei silti tarvitse olla suurempi kuin tavanomaisellakaan tuotteella. 

Koska luomutuotteista on luotu mielikuva, jonka mukaan ne ovat kalliita, suhteellisen edullinen hinta saa epäilemään tuotteen eettistä alkuperää. Jos korkea hinta korreloisi tuotteen eettisyyden kanssa, ei voisi olla mahdollista, että esimerkiksi merkkilenkkareita tehtaassa valmistavat ihmiset eivät saa jalkineparia kuukausipalkallaan. Tosin niiden ei väitetäkään olevan eettisesti valmistettuja.  

Eivätkä sertifikaatitkaan mitään satua ole; niiden myöntämiselle on tiukat kriteerit, joiden toteutumista myös valvotaan. Selvää on, että kaikki eivät usko niidenkään luotettavuuteen, kuten monet eivät todisteista huolimatta usko ilmastonmuutoksen tutkijoihin tai kehitysavun jakajiin. Naiivi ei tietenkään pidä olla, mutta kriittisyyden nimissä ei kannata luisua kyynisyyteenkään.

Epäilijälle vastaisin siis, että luomu voi hyvinkin olla kukkaroystävällistä. 

Mainittakoon vielä, että EarthPositiveen fanituotteissaan ovat luottaneet ainakin Mira Luoti, Anssi Kela, Poets of the Fall ja Haloo Helsinki. Heidänkään tuotteidensa hinnat eivät kurottele pilviä .

Kommentit

Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentin.